Soile Veijola. Kuva: Kaisa Sirén.
Veijola ei ole näkemyksensä kanssa yksin. Hänen toimittamansa uutuusteos Matkailunkestävä Suomi? kokoaa yhteen eri alojen asiantuntijoita, jotka jakavat saman tavoitteen. Matkailu tulisi vastuullisen suunnitellun myötä nivoa osaksi kaikkien lajien elinolosuhteita turvaavaa ympäristösuunnittelua. Silloin matkailulla olisi vahva rooli kestävän kehityksen edistämisessä, ja taloudellinen menestys olisi vain yksi onnistumisen mittari.
Matkailualla tarvitaan siis perustavanlaatuista kurssin muutosta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa? Veijola nostaa esille kolme keskeistä asiaa: suunnitteluhankkeita tulisi rakentaa ja arvioida monialaisen tutkimustiedon, kestävyysvaikutusten ja paikallisten yhteisöjen näkökulmista.
Niistä ensimmäisen, monialaisen tutkimustiedon, puuttuminen harmittaa matkailututkijaa. Veijolan kokemusten mukaan tutkijoita ja tutkimustuloksia ei joko osata tai haluta hyödyntää.
– On harmillista, että esimerkiksi Rovaniemellä matkailun ja muiden alojen tutkijoita ei automaattisesti kutsuta mukaan matkailuinvestointien suunnitteluun. Yliopistolta ei olisi vaikkapa Lordinaukiolle matkaa kovin monta kilometriä. Tutkijoiden pitää joskus jopa toimia hieman ”häirikköinä”, jos he huomaavat, että tärkeitä asioita on päässyt unohtumaan.
Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä toki löytyy, ja tätä korostaa myös Veijola. Matkailun parissa työskentelee Lapissa paljon eläimiä, ja matkailututkijoilla on ollut merkittävä rooli porojen ja valjakkokoirien hyvinvointia tukevien sertifikaattien laatimisessa. Sertifiointikriteeristöä on luonnosteltu myös kestäville ja vastuullisille saamelaisille matkailuyrityksille yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Rovaniemen kaupungin kanssa toteutetuissa yhteishankkeissa on selvitetty kasvavan lyhytvuokrauksen, kuten Airbnb-majoituksen, toimintaympäristöä ja vaikutuksia kaupunkilaisten arkeen. Tietoa on siis tarjolla. Sitä pitää vain myös soveltaa.
Toinen Veijolan mainitsema asia, kestävyysvaikutusten arviointi, on nykyisellään kapea-alaista. Ekologinen kestävyys pyritään useimmiten huomioimaan. Ympäristön ekologinen tila on kaiken muunkin kestävän kehityksen reunaehto, mutta kestävyyttä ei silti saavuteta huomioimalla vain yksi kestävyyden ulottuvuus kerrallaan. Tärkeintä on ennakoida matkailuinvestointisuunnitelman yhteisvaikutukset kulttuuriin, yhdyskuntaan ja luonnon ekosysteemeihin. Globaalit vaikutukset elinolosuhteisiin maapallolla syntyvät aina paikallisten vaikutusten yhteistuloksena.
Kolmas Veijolan esille ottama huomio liittyy paikallisten osallistamiseen. Nykyisille matkailutoimialan hankesuunnitelmille on tavallista, että niitä tehdään vain muutamien toimijoiden kesken, ja keskusteluita ohjaa tavoite taloudellisesta kasvusta ainoana kehityksen mittarina.
Tämä näkyy Veijolan mukaan myös Rovaniemen kaupungin tornihotellihankkeen ympärillä käytävässä keskustelussa. Matkailu on tärkeä elinkeino ja työllistäjä myös Lapissa, mutta näin voimakas uudisrakentaminen matkailun nimissä muuttaa merkittävästi paikallisten asukkaiden asuinympäristöä ja paikallisten yrittäjien toimintamahdollisuuksia matkailijoiden kokemuksista puhumattakaan. Noudattavatko tornihotellit myöskään kiertotalouden periaatteita ja kokonaisvaltaista vastuullisuuden hallintaa, joita kirjan kirjoittajista Nina Aarras korostaa?
Lisäksi kaupunkilaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään siihen, etteivät he koe voivansa vaikuttaa yrittäjien ja kaupunginviranomaisten suunnitelmiin.
– Eri toimijoilla tulisi olla mahdollisuus osallistua, jo varhaisessa vaiheessa suunnitelmien tekemiseen. Ilman sitä ei voi syntyä luottamusta suunnitteluprosessiin ja sen lopputuloksiin.
Nykyisessä, aitoa yhteissuunnittelua kaihtavassa toimintatavassa on siis perustavanlaatuisia ongelmia. Veijolan mukaan toistamme Rovaniemellä ja laajemmin Lapissa helposti samoja virheitä, joita muualla maailmassa on liian kapeakatseisella kehittämisellä tehty.
– Venetsia, Reykjavik ja Barcelona ovat varoittavia esimerkkejä siitä, mitä edessä voi olla. Pahimmillaan lyhytnäköiset kehittämisideat voivat jopa tukea liikamatkailua, joka on rakenteellisesti syntynyttä, säätelemätöntä ja aiheuttaa pitkäkestoista haittaa paikallisille, kaupungin julkisille tiloille sekä luontoympäristöille, Veijola varoittaa.
Keskustelu- ja kirjanjulkistamistilaisuus: Matkailunkestävä Lappi?
Matkailunkestävä Lappi? -tilaisuus järjestetään Lapin yliopistolla 12.10.2023 klo 16-18.30, Castrén-salissa. Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä tai seurata ohjelmaa verkossa Zoomin välityksellä. Osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista.
Tarkempi ohjelma ja puhujavieraat Lapin yliopiston tapahtumakalenterissa.
Tietoa julkaisusta
Soile Veijola (toim.) Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä. 500 s. Tietolipas 283, SKS.
Lisätietoja teoksesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivuilla. Kirja on julkaistu painettuna kirjana ja avoimena sähkökirjana. Painetun kirjan voi tilata esimerkiksi SKS:n verkkokirjakaupasta Matkailunkestävä Suomi? | SKS verkkokauppa (finlit.fi) tai ostaa kirjakaupoista. Kirja on luettavissa ilmaiseksi verkossa osoitteessa https://doi.org/10.21435/tl.283